Pöllöilyä, tinttejä ja pikkujoukahainen

Perjantai-iltaa voi viettää monella tavoin. Tällä hetkellä on meneillään paras pöllökevät pitkiin aikoihin. Ainakin siltä tuntuu pöllöhavaintojen määrästä päätellen. Ajelin kohti óPadasjokea, jossa oli toiveissa kuulla ensimmäistä kertaa lapinpöllö.

Pilvet kaikkosivat aika ajoin sen verran, että alkuillan revontuletkin olivat näkösällä. Pysähtyessäni lyhyen hetken Hämeenlinnan ja Padasjoen rajalle puputteli helmipöllö Padasjoen puolelta rajaa. Mukava alku retkelle.

Viimeiset 10km Auttoisista pitkin hiekkatietä olivat kokemus sinänsä. Kapea soraränni keskelle ei -mitään. Ainakin siltä se tuntui, mutta jokunen talo oli täälläkin. Auton ovi auki ja lappari huutelee jo! Hiihaa. Aiemmat havaintoni lapparista koskivat nähtyjä lintuja joten matalan äänen kuuleminen pimeästä metsästä tähdenlentojen ja pikkiriikkisen revontulipuikon näkyessä oli elämys.

Hetken päästä tuli toinenkin kuuntelija paikalle. Kuuntelimme luokkaa tunnin jona aikana oli pöllökonsertti mahtavimmillaan. Mikään yksilöistä ei huutanut kauaa, mutta havainnot kertyivät lapin-, helmi-, sarvi-, lehto- ja kahdesta viirupöllöstä. Samoilta sijoilta! Pöllöjen sijainti on merkattu nyt Tiiraan, mutta etäisyys saattaa olla hyvinkin väärin. Suunnat sentään suuntaa antavia. Toivottavasti näistä tiedoista on apuja lukumäärän laskennassa.

Lauantaiaamuna kävin laittelemassa pihan lintujen ruokinnalle rasvapötköä. Sain pötkön juuri muovista kuorittua kun oksan hankaan lehahti yksi Suomen kauneimmista linnuista, pyrstötiainen. Napitimme toisiamme n 40cm päästä kun toinen lensi harvan hiuspehkoni sekaan. Pitäisiköhän käydä kirurgia tapaamassa kun linnut ei enää ihmiseksi tunnista?

Kuva on otettu sunnuntaiaamuna pyrstiksien saapuessa jälleen ruokinnalle.

pyrstöitiainen 20160313 1

Pyrstötiainen, Riihimäki 13.3.2016

Sunnuntaina oli aika katsella merellisiä lajeja tai ainakin niin luulin Porkkalanniemen kärkeen kävellessäni. Kylmässä länsituulessa havaintoja kertyi vain kolmesta pienestä haahkaparvesta, muutamasta merimetsosta, alleista ja merikotkista. Parhaaksi lajiksi löytyi merisirri joita lensi kaksi lintua kolmannen pikkuluodon oikeasta kärjestä aaltoa pakoon toiselle puolen luotoa.

Merikotkia oli paikalla ainakin neljä lintua ja pikkuruinen kuusitiainen ruokaili huurteisessa männyssä.

Merikotka 20160313 1

Merikotka, Kirkkonummi 14.3.2016

Kuusitiainen 20160313 1

Kuusitiainen, Kirkkonummi 14.3.2016

Ei paljon jäänyt siis merenrantaretkeltä käteen. Polun verressa lennellyt ja äännellyt isokäpylintukoiras oli tietysti mukava havainto vuonna jolloin käpylintukanta on ainakin Kanta-Hämeessä lähes nolla.

Seuraava kohde olisi Järsön pellot Porkkalanniemellä. Auto parkkiin ja tietä pitkin perille paikkaan missä oli jo muutama muukin harrastaja. Tällä pellolla oli jo kevät, vaikka kiurujen ja töyhtöhyyppien äänet vielä puuttuivat. Kahdeksan merihanhea, kanadanhanhet, laulujoutsenet ja pikkujoutsen.

Katselimme joitakin minuutteja paikan päällä seisten ja laskien hanhia. Yhtäkkiä koko porukka nousi paniikilla ylös. Syytä emme saaneet selville, näkivätkö merikotkan vai mistä oli kyse.

Parvi 20160313 1

Pikkujoutsen, laulujoutsenia, meri- ja kanadanhanhia: Kirkkonummi 14.3.2016

Hanhet tekivät omaa kaarrostaan kuten myös joutsenet.

Pikkujoutsenen erottaminen koonsa tai lyhyemmän kaulansa puolesta ei aina ole pikaisella vilkaisulla helppoa.

Pikkujoutsen ja laulujoutsenet 20160313 2

Pikkujoutsen ja laulujoutsenet: Kirkkonummi 14.3.2016

Toisinaan taas jo pelkkä kokoero on helppo havaita.

Pikkujoutsen ja laulujoutsenet 20160313 1

Pikkujoutsen ja laulujoutsenet: Kirkkonummi 14.3.2016

Pikkujoutsen oli iltapäivän tähti. Selvästi oli pikkujoukahainen majaillut lumettomilla paikoilla sillä sen verran likainen oli vatsapuoli. Harmi että joutsenet poistuivat kohti lounasta matalalla kierrellen.

Pikkujoutsen 20160313 1

Pikkujoutsen: Kirkkonummi 14.3.2016

Hansut laskeutuivat takaisin pellolle hieman lähemmäksi kuin alunperin olivat.

Merijakanadanhanhet 20160313 1

Meri- ja kanadanhanhia: Kirkkonummi 14.3.2016

Kevään retkeilysesonki on alkamassa joten mars maastoon siitä!

Kevättä kohti

Västäräkki ilmaantui omien silmien eteen Riihimäellä 28.3., joten on aika vihdoin päivitellä lopputalven ja alkaneen kevään kuvia.

Aloitellaa talviloman aikaisista pöllökuvista. Lapinpöllöä tarkkailleena kävelin kohtimajapaikkaa ja yhtäkkiä pöllö olikin lähes vieressä tuuhean kuusen pimeydessä. Nöyrästi hankeen polvilleen ja pöllöä kuvailemaan. Omituinen otus hangella kiinnitti pöllönkin huomion vai olikohan hangelle viskatut hansikkaat.

Talviloma: Lapinpöllö, Strix Nebulosa

Talvilomalta: Lapinpöllö, Strix Nebulosa

Todettuaan otuksen vaarattomaksi ja syömäkelvottomaksi jatkoi Suomen pöllöjen kunkku ympäristön seurantaa.

Talviloma: Lapinpöllö, Strix Nebulosa

Talvilomalta: Lapinpöllö, Strix Nebulosa

Keväällä on hyvä aika kuvailla lintulaudan vierailijoita. Päivä on paljon pidempi, valoa riittää ja on lämpimämpää kuin pimeässä nuhrusäässä. Käpytikkakoiras kävi ahkerasti kaivelemassa pökkelöiden sisustaan kätkettyjä herkkupaloja.

Käpytikka, Dendrocopos Major

Käpytikka, Dendrocopos Major

Käpytikkanaaras tyytyi harrastamaan tankotanssia. Tällä tangolla tanssiessa ei ainakaan hoikistu.

Käpytikka, Dendrocopos Major

Käpytikka, Dendrocopos Major

Harmaapäätikkapariskunta on vieraillut koko talven ruokinnalla. Ujosti ja valppaana tuleva vaivihkaa ruokinnalle ja häviää sitten nopeasti. Taitavat jäädä pesimään hyvin lähelle kun aamuhuudot jatkuvat tontin rajalta vielä maaliskuun lopullakin.

Harmaapäätikka Picus Canus

Harmaapäätikka Picus Canus

Mustarastaita riitti koko talven, parhaimmillaan niitä oli yhtäaikaa  yli 10 lintua. Talvehtijoina oli vähemmistönä naaraat, joilla riittää nyt maaliskuussa vientiä.

Mustarastas, Turdus Merula

Mustarastas, Turdus Merula

Mustarastaat, tilhet ja osittan myös muutkin linnut kävivät pihlajanmarjaruokinnoilla. Kuivattuja pihlajanmarjoja riitti maaliskuun puoleen väliin saakka.

Sinitiainen, Parus Caeruleu

Sinitiainen, Parus Caeruleu

Kotipihallakin linnut kannattaa katsoa tarkkaan. Joskus voi tulla vastaan omituisuuksia. Joskus keltasirkkuparvesta löytyy velä se mäntysirkkukin?

Keltasirkku, Emberiza Citrinella

Keltasirkku, Emberiza Citrinella

Orava taitaa pikkulintujen kauhuksi jäädä poikimaan isoihin pönttöihin. Kuvan viiksiniekka kyttäilee ruokinnan katolla.

Orava

Orava

Ja tässä on sitten kasvimaan ja kukkapenkkien kauhu. Opetus on hieman kesken, mutta koiramme saa haukkua pihalla vain yhtä lintulajia…

Fasaani Phasianus colchicus

Fasaani Phasianus colchicus

Kevään merkkejä on jo saapunut paljon. Kuvan töyhtöhyyppä värjötteli pakkasaamussa 16.3.

TöyhtöhyyppäVanellusvanellus

Telkillä on jo kova meno päällä.

Telkkä Bucephala Clangula

Telkkä Bucephala Clangula

Kanadanhanhia tuntuu riittävän tänä keväänä erityisen paljon.

KanadanhanhiBrantacanadensis

Kanadanhanhi, Branta canadensis

29.3. muutti Riihimäellä oheinen kanadanhanhiparvi, jonka keulilla menee likinäköinen hansu.

Kanadanhanhi, Branta canadensis

Kanadanhanhi, Branta canadensis

Tässä suurempana, silmälasit sillä on!

KanadanhanhiBrantacanadensis-4

Joskus tulee katsottua muuallekin kuin taivaalle. 21.3. kuvattu kevään ensimmäinen leskenlehti.

Leskenlehti

Leskenlehti

Kevät on siitä erikoinen, että hanhet eivät ole kerääntyneet samoihin paikkoihin kuin aiemmin. Janakkalassa on yli 500 hanhen parvi lähellä Toivanjokea. Ohessa pieni otos parvesta, jossa on sekä metsä- että tundrahanhia.

Metsähanhi, Tundrahanhi

Metsähanhi, Tundrahanhi

Laulujoutsenien määrä on kasvanut maaliskuun loppua kohden. Riihimäen Sammalistonsuolla on laulujoutsenella pesän rakennus käynnissä. Kuvan pariskunta keskittyi kuvanottohetkellä laittautumiseen hoitaen höyheniään.

Laulujoutsen, Cygnus cygnus

Laulujoutsen, Cygnus cygnus